www.palveluita päivitetään tänne.
 
 

 
Hakemistopuu sivustoon
 
  Etusivu  
  Johdanto  
  Oppaita Osa 1
    Osa 2
    Osa 3
 

Linkkejä

 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 
 

 

Tunne oikeutesi, osa 3

Oppaita sivusto on jaettu kolmeen osaan. Tämä on niistä kolmas. Sivun alussa on hyperlinkit joita klikkaamalla pääset suoraan valitsemaasi tekstiin.

MALLEJA

 

Oikeudellista apua

Sosiaaliturva-asioissa valitetaan lautakuntiin ja vakuutusoikeuteen. kuluttajavalituslautakunnalta,

Omavastuuseen perustuvaa oikeusapua voi pyytää yleisistä oikeusaputoimistoista. Yleisissä - ja hallinto-oikeuksissa käytävässä oikeudenkäynnissä on mahdollista saada maksuton oikeudenkäynti oikeuden päätöksellä tai oikeusaputoimiston oikeusapupäätöksellä. Näihin voi myös itse valita lainopillisen avustajan, jolloin valtio korvaa hänen palkkionsa vähennettynä mahdollisella omavastuuosuudella.

Sosiaaliturvan muutoksenhakua varten voi saada oikeusapua yleisestä oikeusaputoimistosta. Yksityisen avustajan saamista on rajoitettu oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:n mukaan.

Asianajajat 

Taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien etujen kyseessä ollessa kannattaa yleensä turvautua asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Asiaan perehtynyt henkilö on paikallaan myös silloin, kun et tunne omaa oikeusturvaa, tai olet vasta jättämässä vahinkoilmoitusta terveyteen tai muihin kustannusvaikutuksiltaan merkittäviin vahinkoihin liittyen. Kun vahinko on taloudellisesti merkittävä voi korvaukset riitautua useiksi vuosiksi pelkästään siksi, että vahinkoilmoitus on laadittu huolimattomalla tavalla pääpiirteittäin. Usein ongelmat alkavat jo alkuhetken selvityksistä, mikäli ne voivat sallia maksajalle tarkoitushakuisen vääriä tulkintoja

Alkuneuvottelussa tehdään oikeudellinen arvio asiasta ja alkuneuvottelusta ei yleensä peritä maksua. Kustannukset kannattaa kuitenkin selvittää ajoissa. Juristin tulisi hallita ko. asia jo kokemuksenkin kautta. Jokainen juristi ei hallitse kaikkia asioita, myös juristit erikoistuvat ja pätevän juristin ammattitaito on lopulta myös halvin vaihtoehto kuluttajalle. Vakuutusasioihin ja sosiaaliturvaan

Linkkejä oikeuspalveluihin
Linkkejä velkajärjestelyyn

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluilla tuetaan vammaista, jotta hän voisi  esteettömästi toimia muiden kansalaisten rinnalla. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuslain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada asiallista kohtelua palvelujensa hakijana.

Asiakkaan on saatava tehdä palvelusta kirjallinen hakemus, jotta hänellä olisi mahdollisuus käyttää myös valitusoikeutta. Selvissä tapauksissa ei pidä alistaa vammaista muutoksenhakuun. Asiakkaan pallottelu viranomaiselta toiselle on vastoin palvelunohjausvelvoitetta.

Apuvälinepalvelut

Lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksessa todetaan, että kunta huolehtii lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden järjestämisestä laajuudeltaan sellaisina kuin kuntoutuksen tarve edellyttää.

Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kuntoutuksessa tarvittavien hoito- ja harjoitusvälineiden lisäksi myös toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet ja laitteet, joita vajaakuntoinen tarvitsee päivittäisissä toiminnoissa selviytyäkseen.

Kuntien nykyiset määrärahat eivät riitä kaikkiin välttämättömiin apuvälineisiin. Määrärahoja ei ole riittävästi lisätty, vaikka avoterveydenhuollon onnistuminen ja vajaakuntoisen omatoimisuuden lisääminen vaativat riittäviä apuvälineitä.

Kotihoito

Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain perusteella kotipalveluja annetaan tarvittaessa sairauden, synnytyksen, vamman tms. syyn perustella 20 pykälässä tarkoitetuista tehtävistä suoriutumiseen henkilöille, joilla on esimerkiksi alentunut toimintakyky tai rasittunut perhetilanne. 

Kuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutusta koskevassa asetuksessa todetaan kuntoutussuunnitelmasta, että kuntoutujalle laaditaan yhteistyössä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään kuntoutustoimenpiteet ja yhteen sovitetaan mm. kansaneläkelaitoksen, sosiaalihuollon, opetus- sekä työvoimaviranomaisten palvelut. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan määräajoin.

Omaishoidontuki

Sosiaalihuoltolain mukaan omaishoidolla tarkoitetaan sairaan, vanhuksen tai vammaisen kotona tapahtuvan hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellyn hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoidon perusteet ovat samat kuin kotihoidossa.

Terapia

Lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksessa todetaan, että lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, sekä tukemaan elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumistaan jokapäiväisissä toiminnoissa.

Järjestettäviä terapioita ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia tms. toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet.

Terveyspalvelut

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärintutkimus ja lääkärin antama-, tai valvoma hoito, sekä lääkinnällinen kuntoutus ja ensiapu. Laissa todetaan potilaan asemasta ja oikeuksista, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.

 

 
 
Hae Eniro.fi:stä
Internet
www-sivuja kuvia

Yritykset
otsikoita yrityksiä

Henkilöt
nimi

eniro.fi
 
 
 
 
Hae Internetistä
kaikilla kielillä
suomeksi

eniro.fi
 
 
 
 
Hae yrityksiä
Otsikko/hakusana
Yritys/viranomainen
Kunta/alue

eniro.fi
 
 
 
 
Hae henkilöitä
Nimi
Kunta
eniro.fi
 
 
 
 
Hae karttoja
Kadunnimi
Numero
Kunta
eniro.fi
 
 

Vammaispalvelulaki

Kuljetuspalvelut

Perusoikeuksiin on kirjattu liikkumisoikeus. Vammaispalvelulain keskeisenä velvoitteena on tukea vammaisen osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia kuljetuspalvelujen järjestämisellä tai tukea vammaisen liikkumisen järjestämistä omalla autolla.

Kuljetuspalvelut on järjestettävä vammaispalveluasetuksen 4§:n mukaan vaikeavammaiselle henkilön työssä käymisen, opiskelun, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat matkat.

Työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vammainen voi tehdä vähintään 18 matkaa kuukaudessa omassa tai lähikunnassa. Kuljetukset järjestetään useimmiten taksilla. Kuljetuksesta vammainen henkilö maksaa saman maksun kuin julkisessa liikenteessä.

Muutostyöt asuntoon

Vammautuminen aiheuttaa usein tarvetta asunnon muutostöille, jotta vammaisen arkielämä saataisiin mahdollisemman esteettömäksi. Vaikeavammaiselle henkilölle tulee korvata asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kulut mikäli ne ovat itsenäiselle suoriutumiselle välttämättömiä ja muutostarve johtuu vammasta tai sairaudesta.

Muutostyöt on voitava tehdä vammaiselle kaikkiin asumismuotoihin. Muutostöillä tuetaan vammaisen pitkäaikaista omassa asunnossa asumista ja parannetaan omatoimisuutta jokapäiväisistä toiminnoista suoriutumisessa. Muutostöinä tehdään asuntoon kaikki vamman kannalta välttämättömät korjaukset, kuten ovien leventäminen, kaappien madaltaminen, kylpyhuoneiden korjaus jne.

Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat, hissit, induktiosilmukat, .tekstipuhelimet, kiinteästi asennettavat ympäristöhallintalaitteet ja kiinteät nostolaitteet, sekä turvahälytyslaitteet. Mikäli vammainen tarvitsee kodinkoneita ja ne ovat tarpeellisia hänen vamman vuoksi kunta kustantaa koneiden hankkimiskustannuksista puolet tai luovuttaa ne maksutta vammaisen käyttöön

Palveluasuminen

Mikäli omassa asunnossa ei selviä edes muutostöillä, voi vaihtoehtona olla vammaispalvelulain mukainen  palveluasumisen järjestäminen. Asumisen tukipalvelut tulee turvata henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti ulkopuolista apua jokapäiväisten toimintojen hoitamisessa kuten liikkumisessa ja peseytymisessä.

Harkinnanvaraiset vammaispalvelut

Henkilökohtainen avustaja

Vammautuneelle harkinnanvaraiset palvelut ovat tärkeitä arkielämän perustoiminnoissa. Erääksi tärkeäksi palveluksi koetaan mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan. Avustaja parantaa vammaisen mahdollisuutta yhteiskunnassa toimimisessa yhdenvertaisena henkilönä muiden kuntalaisten rinnalla. 

Sopeutumisvalmennus

Tapaturmassa vammautumista ei voi ennakoida, eikä siihen voi ennalta juurikaan valmistautua.  Kun vammautuminen tapahtuu on sen seurauksena usein shokki, joka lamaannuttaa ihmisen oman toimintakyvyn pitkäksikin aikaa. Vammautuminen voi olla kokonaisvaltainen ja raju muutos ihmisen normaalille totutulle elämälle. Vammautuminen voi vaikuttaa ihmiseen useimmilla elämän osa-alueilla.  Uudessa tilanteessa tarvitaan tukea ja asiantuntevia neuvoja sekä monipuolisia keinoja ja oikeita ratkaisuja elämänhallinnan uudelleen järjestämisessä.

Koska kunnan terveystoimen tehtävänä on vasta viimesijaisena tahona järjestää vammautuneelle sopeutumisvalmennusta, on tämä palvelu yleensä hoidettu kunnissa erittäin huonosti .

Vammaispalvelulain muut tukitoimet

Kunnan on myönnettävä avustusta vammaispalveluasetuksen mukaan vammaiselle aiheutuvista ylimääräisistä vaatetuskustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairauden vuoksi syntyneistä tavanomaista suuremmista vaatekuluista. Kunnan on myönnettävä korvausta myös ylimääräisen erityisravinnon tai erityisravintovalmisteen kustannuksista, joita vammainen joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

Vammaispalvelulaissa todetaan, että vammaisella on oikeus saada korvausta myös muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien päivittäisten toimintojen, kuten liikkumisen, viestinnän ja kotona suoriutumisen hoitamisessa. Hankintakustannuksia tulee korvata sairauden tai vamman kannalta tarpeellisiin hankintoihin, kuten erilaiset koneet, laitteet ja välineet.

Vammaispalvelulaki ja sen soveltaminen

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä muiden kanssa, sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Joihinkin vammaispalveluihin on kunnille säädetty järjestämisvelvollisuus ja eräät palvelut ovat harkinnanvaraisia. Kunnilla on järjestämisvelvollisuus asunnonmuutostöihin, kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen, sekä tulkkipalveluihin. Harkinnanvaraisia vammaispalveluja ovat henkilökohtainen avustaja, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus sekä päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden ja laitteiden hankinnan tukeminen. Myös sairauden tai vamman aiheutuneita ylimääräisiä vaate- tai ravintokustannuksiin ja oman auton hankintaan voidaan myöntää avustusta. Autonhankinta-avustuksella edistetään yksilöllistä liikkumista.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista velvoittaa vakuutusyhtiön tai kunnan korvaamaan vammautuneelle kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta apuvälinehankintoja. Vakuutusyhtiöt ovat tapaturmavakuutuslain mukaisesti tyypillisesti korvausvastuussa henkilölle sattuneesta tapaturmasta. Mikäli tapaturmassa vammautumisen johdosta henkilöllä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, se velvoittaa ensisijaisesti vakuutusyhtiön ja vasta toissijaisesti kunnan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (N:o 380/ 1987) ja asetuksen (N:o 759/1987) mukaan edistämään vammautuneen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laki velvoittaa myös ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista N:o 380/ 1987 velvoittaa vakuutusyhtiön korvaamaan vammautuneelle vamman edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Tarkemmat perusteet palvelujen ja tukitoimien saamiselle on säädetty asetuksella N:o 759/1987.

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 17 §. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta (vrt. vakuutusyhtiö) voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. Lain soveltamisessa ei arvioida vamman vaikeusastetta vaan vamman aiheuttamia todellisia rajoitteita päivittäisissä toiminnoissa.

Esimerkkitapaus apuvälinetarpeesta

Mikäli vammautunut on asunut asunnossaan jo ennen tapaturmaa, ei vammautunut ole voinut vaikuttaa itse apuvälineen tarpeen syntymiseen. Kyseisen esimerkin mönkijä on perusteltu apuväline pientalossa asuvalle, joka joutuisi yksin suoriutumaan esim. lumitöistä ja jolle se ei terveydentilan puolesta olisi mahdollista. Lumitöiden määrästä tulisi laatia muiden selvitysten ohella myös ilmatieteen laitoksen tilastojen mukainen lumimäärälaskelma, jolla osoitettaisiin lumen määrä kyseisellä paikkakunnalla. 

Esitämme apuvälinetarpeen määrittelemiseksi asuntoon liittyen esimerkkitapauksen ja laskelman. Esimerkkinä on käytetty Helsingissä sijaitsevaa pientaloa, jonka pihalta on poistettava lumet noin 250 neliömetrin alueelta. Lisäksi vammautuneella on kiinteistön omistajana vastuu myös kiinteistön edustan katualueen sekä postilaatikon ja jätekatoksen edustan kunnossapidosta. Lumitöiden ja liukkauden torjunnan laiminlyönti voi johtaa myös vahingonkorvausvastuun syntymiseen. Vammautuneella kiinteistön omistajalla voi siten olla lakiin perustuvia velvollisuuksia lumien poistamiseksi, joista hän ei pysty itse suoriutumaan ilman apuvälinettä.

Esimerkkinä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin ja asetukseen perustuvasta apuvälineestä on mönkijä. Vajaakuntoinen voi tarvita mönkijää henkilökohtaisessa päivittäisistä toiminnoista  suoriutumisessa mm. pientaloissa, mökeillä ja maaseudulla.

Kuvassa on vammaiselle varusteltu mönkijä turvakehikolla ja valoilla. Tällainen apuväline sopii erinomaisen hyvin liikkumiseen ja useisiin kodin ulkopuolella tapahtuviin päivittäisiin toimintoihin, sillä laitteen ominaisuudet sekä lisävarustevalikoima ovat erittäin hyvät. Mönkijälle tyypillinen 4-vetoisuus, suuri maavara ja suuri vääntö takaavat hyvän liikkumiskyvyn myös vaikeassa maastossa. Käyttäminen on vaivatonta ja tarjolla on myös automaattivaihteisto sekä valmiit ajo-ohjelmat.

 

  • Talvikäyttöön löytyvät: hiekoitin, puskulevy, aurapuskulevy, sähkövinssi, lumiketjut...

  • Muuhun käyttöön: kuljetuskori, ruiskutuslaite, haravalaite, jousikultivaattori, kyntöaura, lautasäes, takalana, vakoaura, peräkärry, tukkikärry...

Mönkijä on vammaispalvelulain mukaisena apuvälineenä käytössä vajaakuntoisten keskuudessa. Hankintakustannukset ovat jakautuneet korvausvastuun mukaisesti kunnille ja vakuutusyhtiöille.

Kuvan mönkijän on varustanut vammaiskäyttöön sopivaksi K-kauppa Pentti Kaulamo ( 017-545 708, faksi 017-545780, sähköposti, pentti.kaulamo ), joka toteuttaa tarvittavat muutokset ja avustaa poikkeuslupien hankinnassa sekä opastaa ja järjestää tutustumissafareita mönkijöillä.

Vammaiskäyttöön soveltuvien Honda ja Polaris mönkijöiden ja niiden lisävarusteiden maahantuoja on OY BRANDT AB (09-895501). Maahantuojan kotisivuilta löytyy mönkijöiden mallisto lisälaitteineen sekä niiden jälleenmyyjät ja hinnasto.

 

Kuukauden sadetiedot ovat kuudessa ensimmäisessä sarakkeessa ja lumitiedot kolmessa viimeisessä. Vuoden 2001 tiedot ovat ensimmäisenä. Sarakkeessa 6190 ovat vertailukauden 1961-90 keskiarvotiedot. Sarakkeissa "max vuosi" on suurin mitattu sade/lumen syvyys ja sen sattumisvuosi. Kuukauden lumen syvyysennätys on sarakkeessa "enn pvm" ja sen sattumispäivämäärä.

Tammikuu

Kk-sade

 

 

 

 

 

Lumi

 

 

 

2001

6190

max

 

min

 

6190

enn

 

 

mm

mm

mm

vuosi

mm

vuosi

cm

cm

pvm

Hki-V

50,1

41

101,8

1984

8,1

1972

21

77

30.1.1966

Hki-K

53,5

41

116,6

1921

4,7

1996

18

65

31.1.1982

 

Helmikuu

Kk-sade

 

 

 

 

 

Lumi

 

 

 

2001

6190

max

 

min

 

6190

enn

 

 

mm

mm

mm

vuosi

mm

vuosi

cm

cm

pvm

Hki-V

48,7

31

112

1990

2,7

1994

33

89

23.2.1966

Hki- K

43,6

32

110

1957

0,9

1994

29

81

22.2.1966

 

Maaliskuu

Kk-sade

 

 

 

 

 

Lumi

 

 

 

2001

6190

max

 

min

 

6190

enn

 

 

mm

mm

mm

vuosi

mm

vuosi

cm

cm

pvm

Hki-V

23,9

34

78

1989

3

1964

35

85

1.3.1956

Hki-K

31,1

35

73

1951

7

1918

32

90

24.3.1951

 

Marraskuu

Kk-sade

 

 

 

 

 

Lumi

 

 

 

2001

6190

max

 

min

 

6190

enn

 

 

mm

mm

mm

vuosi

mm

vuosi

cm

cm

pvm

Hki-V

56

72

215,8

1996

5,0

1993

1

30

29.11.1956

Hki-K

73

67

160,0

1996

7,1

1993

1

32

26.11.1989

 

Joulukuu

Kk-sade

 

 

 

 

 

Lumi

 

 

 

2001

6190

max

 

min

 

6190

enn

 

 

mm

mm

mm

vuosi

mm

vuosi

cm

cm

pvm

Hki-V

23

58

128,9

1954

7,8

1978

10

83

19.12.1965

Hki-K

30

59

127,9

1931

9,1

1978

9

52

24.12.

 

Tammikuu-Maaliskuu

Marraskuu-Joulukuu

Vuoden 2001 5 talvikuukauden sade millimetriä (lumena).

 Vuosien 1961-1990 talvikuukausien sateen keskiarvo mm.

Paikka:

Helsinki-Vantaa

201.7 mm (2.02 metriä lunta)

236.0 mm (2.36 metriä lunta)

 

Helsinki-Kaisaniemi

231.2 mm (2.31 metriä lunta)

234.0 mm (2.34 metriä lunta)

Helsinki-Vantaalla 5 talvikuukauden (1961–1990 vuosien keskiarvo) sade 250 neliömetrin alalle sataneena lumena on vuosittain yhteensä 590 kuutiota lunta, joka painaa 59 000 kiloa.

Helsinki-Kaisaniemessä tuli lunta 9.11.2001, 20 cm ja 23.11.2001, 17 cm. Yksistään 9.11.2001 satanut lumi tekee 250 neliömetrin alalla 42.5 kuutiometriä lunta, joka painaa 4 250 kiloa.

Yhteenvetona laskelmasta voidaan todeta seuraavaa. Lumen vuosittainen määrä nyt kyseessä olevalla 250 neliömetrin alueella on erittäin suuri. Ilmatieteenlaitoksen pitkäaikaiskeskiarvojen sademäärä talvikuukausina lumeksi muutettuna on 250 neliömetrin alueella noin 590 kuutiometriä / 59 000 kg lunta / talvi. Myös yksittäisten päivien lumimäärät ovat erittäin huomattavia. 9.11.2001 50 kuutiometriä / 5000 kg, 23.11.2001 42.5 kuutiometriä / 4250 kg  ja 17.2.1999 92.5 kuutiometriä / 9250 kg. Koska esimerkkitapauksessa henkilöllä on käsivamma, joka ei kestä lainkaan tärinää eikä hakkaamista, on lumitöiden tekeminen käytännössä mahdotonta ilman apuvälinettä.

Esimerkkitapauksen taustaa

Esimerkkitapauksessa vammautunut henkilö vaatii lakiin perustuvaa korvausta henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tarvittavan apuvälineen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Kyseessä on asunnon edustan ja katualueen lumienpoistoon tarvittava apuväline, joka on välttämätön, koska henkilö ei voi käyttää vammautunutta yläraajaa edes apukätenä. Apuvälineen tarpeen osoittavat lukuisat lääkärinlausunnot, työkokeilut ja muut selvitykset.

Esimerkkitapauksessa vakuutusyhtiölle kuuluva hankintavelvoite perustuu tapaturma-, ja vammaispalvelulakiin. Lakien tarkoitus löytyy lain yksityiskohtaisista valmisteluasiakirjoista Eduskunnassa. Lainvalmistelijoiden tarkoitus velvoittaa vakuutusyhtiöt tapaturmavakuutuksen

Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/91 säätää mm. tapaturma-vakuutuslaissa (608/48) tarkoitetun työtapaturman johdosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamisesta Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan ja jonka työ- tai toimintakyky, taikka ansio-mahdollisuudet ovat työtapaturman tai ammattitaudin johdosta heikentyneet. Kuntoutus korvataan myös silloin,  jos on todennäköistä, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet voisivat sattuneen työtapaturman tai ilmenneen ammattitaudin vuoksi myöhemmin olennaisesti heikentyä (lähde Stakes).

Kuntoutuksella tarkoitetaan sellaista toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhön paluuta sekä työstä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- tai toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan itsenäistä suoriutumiskykyä.  

Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansanterveyslain (66/72) mukaisesti tervekeskuksen tai erikoissairaanhoitolain (1062/89) mukaisesti sairaanhoitopiirin tehtäväksi, kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

Kuntoutuksen kustannuksina korvataan vakuutuslaitosten toimesta esimerkiksi:

  1. vamman tai sairauden aiheuttamien toiminnan rajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset

  2. vaikeasti vammaiselle henkilöille tarpeellisista ja kohtuullisiksi katsottavista vakinaiseen asuntoon tarvittavista apuvälineistä sekä laitteista ja asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (asunnon muutostöiden kustannusten korvaukseen on oikeus enintään kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen painavia syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöille)

A: Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen korvattavat kustannukset:

B: Työ- ja toimintakykyyn liittyvän kuntoutuksen korvattavat kustannukset:

  1. vamman tai sairauden aiheuttamien toiminnan rajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset;

  2. vaikeasti vammaiselle henkilölle tarpeellisista ja kohtuullisiksi katsottavista apuvälineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista N:o 380/ 1987 velvoittaa vakuutusyhtiön korvaamaan esimerkkitapauksessa vammautuneelle vamman edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Tarkemmat perusteet palvelujen ja tukitoimien saamiselle on säädetty asetuksella N:o 759/1987.

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 17 §. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta (vrt. vakuutusyhtiö) voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.

Myös muita selvityksiä on syytä hankkia.

  • Selvitys asunnon ympäröivistä olosuhteista ja niiden aiheuttamasta apuvälinetarpeesta (Kartta, sademäärät, naapurusto, piha-alueet jne.)

  • Kustannusarvio tarvittavine varusteineen ja muutostöineen

  • Lääketieteelliset arviot nykyisestä ja tulevasta apuvälinetarpeesta, sen laadusta ja syistä

    • Apuvälinearvio Respecta
    • Apuvälinevertailu jossa on huomioitu laitteiden ominaisuudet ja turvalaitemääräykset

    • Ortopedinen arvio
    • Toimintaterapeuttinen arvio

Lait ja asetukset. 

Arvioita vammaispalvelulaista ja apuvälineistä.

Terapia-amme kotikäyttöön

Onko sinulla vesi-, ja ilmahieronnasta jo kokemusta? Monipuolista hierontaa on saatavissa myös kotiin.

Poreammeita valmistaa toivomusten mukaan esim. Westerbergs, joka markkinajohtajana tarjoaa ammeita seitsemällä valinnaisella porejärjestelmällä. Ammeista löytyy heillä 28 erilaista vaihtoehtoa. Saatavilla on myös ainutlaatuisia terapia-ammeita.

Järjestömme saaman palautteen mukaan poreammeen hieronnalla on koettu olevan myönteistä vaikutusta vaivoihin, jotka sietävät vesihierontaa. Poreammetta on kiitelty erityisesti silloin, kun vammasta on seurannut kipuvalvomista ja vuorokausirytmin sekaantumista. Kysymys lienee hieronnan välittömästä fyysisestä vaikutuksesta joka heijastuu myönteisten kokemusten kautta myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Westerbergs ammeista saat lisätietoja ja esitteitä esim. lähimmästä K-raudasta.

Linkkejä:

bullet

Respecta. Proteesi- ja apuvälinepalvelujen tuottaja jonka toimipisteverkosto kattaa koko Suomen (puhelin 0303 9360)

bullet lmatieteenlaitos Tilastoja ja ajankohtaista tietoa muokattavaksi
bullet Finlex Säädöstietopankki
bullet

Malike projekti (Vaikeavammaisen lapsen kanssa matkalle, liikkeelle, keskelle elämää meloen, hiihtäen, vaeltaen, pyöräillen, uiden)

bullet

Kynnys ry Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö.

bullet Invalidiliitto sopeutumisvalmennus  
bullet STM Itsenäinen selviytyminen
bullet IT-lehti
bullet APUDATA
bullet TAV
bullet ISAK
bullet STAKES

 

   

´

   
     
   
   

Näillä sivuilla on vastuuvapautuslauseke

Copyright © 2002 Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry


     
   

Hae kaikilla kielillä suomeksi Tukipisteen sivusto
     
     
Osa 3