Tunne oikeutesi, osa 1 Oppaita sivusto on jaettu kolmeen osaan. Tämä on niistä ensimmäinen. Sivun alussa on hyperlinkit joita klikkaamalla pääset suoraan valitsemaasi tekstiin.

Hyperlinkit tekstiin Vammautuminen ja lakisääteinen tapaturmavakuutus Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus Hoitoon liittyvät ongelmat Potilaan oikeudet Potilasvahingot

Vammautuminen ja lakisääteinen tapaturmavakuutus Lakisääteinen, eli työnantajille pakollinen vakuutus on tarkoitettu työntekijöiden turvaksi. Mikäli tapaturma sattuu ja  haetaan korvausta, on kyse kokonaisvaltaisesta vastuunkantamisesta eli oikeudesta kuntoutukseen, kipujenhoitoon ja koulutukseen sekä mahdollisen työkyvyttömyyden korvaamiseen. Vakuutusyhtiö tekee tällöin omassa asiassaan ratkaisun, että korvataanko se vahinko, jonka varalta lakisääteinen vakuutus vammautuneella oli. Kielteistä päätöstä seuraa vuosien mittainen muutoksenhakuprosessi. Tämä tarkoittaa usein aikaa jonka vammautunut voi joutua olemaan ilman korvauksia tai asianmukaista kuntoutusta.  Valitusmenettely Kun henkilö on todettu työkyvyttömäksi ammattiinsa, hänen työsuhteensa voidaan irtisanoa täysin laillisesti, vaikka vakuutusyhtiö väittäisikin omassa päätöksessään samaisen henkilön kykenevän vähäisellä haitalla entiseen työhönsä. Työkyvyttömäksi vammautunut ei aina kelpaa työttömäksi työnhakijaksi ellei ole työmarkkinoitten käytettävissä. Sosiaalitoimiston tuki on taas viimesijainen ja harkinnanvarainen etuus, joka voi edellyttää omaisuuden realisointia ennen tuen saantia. Lakisääteisten vakuutusten tapaturmia ei käsitellä normaalissa oikeusistuimessa (mm. käräjäoikeus), vaan asia käsitellään ns. erityistuomioistuimessa (tapaturmalautakunta, vakuutusoikeus), johon ei saa oikeusapua kotivakuutuksen oikeusturva-osasta. Erityistuomioistuimen oikeudenkäynti on kirjallinen (ellei oikeus hyväksy potilaan perusteluita suulliselle kuulemiselle). Käytännössä näyttötaakka on yksin potilaalla, vaikka näin ei pitäisi olla. Tyypillinen tilanne Tyypillinen tilanne on se, että potilaan on todennut pysyvästi työkyvyttömäksi useat potilaan vammaan erikoistuneet - ja potilasta henkilökohtaisesti tutkineet lääkärit, kuntoutuslaitokset ja potilaan asiaan perehtynyt asianajaja. Nämä lausunnot ovat kirjallisia ja allekirjoituksella vahvistettuja. Vakuutusyhtiön hylkäävälle päätökselle on olemassa yhtiön oma ja tosiasiallisesti täysin perustelematon käsitys. Vakuutusyhtiön eriävän mielipiteen (käsityksemme mukaan kykenette entiseen työhön) on allekirjoittanut korvauskäsittelijä, joka ei ole lääkäri eikä asianajaja. Vakuutusyhtiö ei ole nähnyt potilasta, eikä sillä ole yhtiön lääkärin kirjallista, allekirjoitettua tai objektiivisesti perusteltua lausumaa hylkäävän päätöksen tueksi. Rakenteellisia ongelmia Vakuutusoikeudesta annetun lain 3 §:n mukaan riittää, että oikeuden lääkärijäsen on laillistettu lääkäri. Tämä on johtanut siihen, että vakuutusoikeudessa esimerkiksi aivovammoista on lääketieteellisen arvion tehnyt lääkärijäsenenä toiminut ortopedi. Vaikka tällaisen lääkärijäsenen ammattitaito ei liene riittävä arvioimaan toisen erikoisalan lausuntoa, on vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumat salaisia asiakirjoja myös asianosaiselta itseltään. Kun oikeus päätyy esitetystä näytöstä poikkeavaan lopputulokseen, sillä on erityisen vahva perusteluvelvollisuus, tätä ei kuitenkaan noudateta. Oikeus voi hylätä potilaan vaatimukset ilman, että edes oikeus itse omilla perusteluillaan kykenisi näyttämään toteen päätöksen oikeellisuutta. Tosiasiallisten perustelujen kokonaan puuttuessa, potilas ei saa tietää, miksi hänen todistusaineistonsa eli häntä tutkineiden asiantuntijoiden lausumat on hylätty tai miksi ne olisivat olleet osittainkaan virheellisiä tai puutteellisia. Oikeudelta jää toteennäyttämättä vammautuneen oikeusturvan kannalta se olennainen seikka, mikä kumosi kaiken potilaan esittämän näytön. Tosiasiallisten perusteluiden puuttuessa on kunnollista muutoksenhakua lähes mahdoton tehdä. Lakiin perustumattomana on vakuutusoikeudessa salattu myös vakuutusyhtiön toimittamaa oikeudenkäyntiaineistoa jutun toiselta osapuolelta, eli vammautuneelta itseltään. Tästä menettelystä Suomi on tuomittu Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa 19.07.1995. Käytäntö ei kuitenkaan ole poistunut, mm. HS uutisoi asiaa 5.4.2000. ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt tutkia kolme valitusta vakuutusoikeuden menettelystä. Jokaisessa on kyse siitä, että valittaja ei saanut nähtäväkseen kaikkia jutun asiakirjoja. Ihmisoikeustuomioistuin selvittää, rikkoiko Suomi ihmisoikeussopimuksen kuudetta artiklaa, jossa turvataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin”. Vaikka Suomen menettelytavat tuomitaan Ihmisoikeustuomioistuimessa, ei langettavakaan tuomio voi suoraan muuttaa kansallisen tuomioistuimen päätöstä. Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus  kuntoutuksesta aiheutuneille kustannuksille kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Kuntoutus voi olla sekä lääkinnällistä että ammatillista. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksen ajalta myös täysimääräinen ansionmenetys. Kuntoutuksen kustannukset vakuutuslaitos korvaa kuntoutujalle saman suuruisina kuin kuntoutuja joutuisi ne itse maksamaan. Kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle ei siten korvata kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Vakuutuslaitos korvaa apuvälineiden kustannukset kuitenkin täysimääräisinä sairaaloille ja terveyskeskuksille

Näillä sivuilla on vastuuvapautuslauseke. 

Copyright © 2002 Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry