Oikeusturvaa ja ohjeita elämän käännekohtiin Todellisuus poikkeaa valitettavan usein siitä, mihin olemme luottaneet. moniongelmaisuuden ja taloudellisen kriisin takaa löytyy usein todellista elämää ja yksilön oikeuksia tuntematon järjestelmä. Kun työkyvyn menetys tai vammautuminen kohtaa ei realismiin putoaminen tapahdu yksistään vammautuneen, vaan myös hänen perheen kohdalla. Oikean tiedon saanti on tärkeää vammaiselle, jotta hän pystyy mahdollisimman itsenäiseen elämään, tekemään itsenäisiä päätöksiä sekä valvomaan omien oikeuksien toteutumista. Kun tiedostaa vammautuneen arjen, toimintaympäristön, oikeudet ja oikeat toimintatavat, voi välttää niitä virheitä, joihin moni on jo kohtalokkaalla tavalla tutustunut. Tähän todellisuuteen johdattaa parhaiten ne ihmiset, jotka ovat jo omakohtaisesti kokeneet yhteiskuntamme vakiintuneet toimintatavat.  Luottamus oikeusturvaan ja päätöksentekoon on horjunut käytäntöä omakohtaisesti kokeneiden ja tutkineiden keskuudessa. Oikeudenmukaisempi yhteiskunta ja yksilötasoinen kohtelu on kuitenkin saavutettavissa yhteistyöllä. Verkostoituminen luo edellytyksiä vammautuneiden oikeusturvan kehittämiselle yksilötasoa paremmin. Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki yhdistyksen tavoitteena on saada vammautuneelle fyysisellä ja henkisellä tasolla esteetön, oikeudenmukainen, turvallinen, sosiaalisesti toimiva ja muutoinkin vammautuneiden tarpeet täyttävä elin- ja toimintaympäristö.

Hyperlinkit tekstiin Tapaturmat ja vajaakuntoisuus Vammautuneen toimintaympäristö ja tiedonhankinta Vajaakuntoinen Suomessa Vammautuminen, koulutus, ja työelämä Vammaispalvelut Lausunto, tulkinta ja niiden yhteensovittaminen Todellisuus suomalaisessa tuomioistuimessa

Tapaturmat ja vajaakuntoisuus Tapaturmien lisäksi vajaakuntoisuuteen voi johtaa mm. sairaudet ja potilasvahingot. Tapaturmia sattuu Suomessa vuosittain noin miljoona. Niissä kuolee noin 3000 ihmistäotona ja vapaa-ajalla sattuu joka päivä yli 2000 vammaan johtavaa tapaturmaa ja niiden osuus kokonaismäärästä on noin 70 prosenttia. Yleisin kuolemaan johtava tapaturma on kaatuminen johon kuolee vuosittain yli 1000 ihmistä. Tapaturmavakuutuslaitokset korvaavat työtapaturmia ja ammattitauteja vuosittain noin 120 000 kappaletta. Työtapaturmissa kuoli vuonna 1999 76 henkilöä. Vuonna 1999 työtapaturmia sattui keskimäärin joka kahdellekymmenelle työntekijälle. Potilasvahinkoilmoituksen teki vuonna 1999 potilasvahinkokeskukselle Vammautuneen toimintaympäristö ja tiedonhankinta Mielikuvat vammaisuudesta ovat valitettavan usein virheellisiä sekä voimakkaasti asenteellista päättäjien, virkamiesten ja kansalaisten keskuudessa. Asenteet muuttuvat hitaasti vaikka oikeaa tietoa olisi saatavissa. Tiedonpuutetta on vammaisten, järjestöjen, sekä kunnan hallinnossa,  tietoa tulisi lisätä apuvälineistä, liikuntaesteistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vammaisuutta kohtaan olevia asenteita tulee korjata myönteisempään suuntaan, jotta vammainen voisi toimia täysivaltaisena kuntalaisena. Kuntalainen ei voi valvoa oikeuksiaan, jos hän ei ymmärrä sen viranomaisten käyttämää kieltä, jonka koetaan olevan byrokraattista, etäistä ja vaikeaselkoista, eli ns. kapulakieltä. Selväkielinen tiedonsaanti on tärkeää, jotta vammainen voisi itse ymmärtää esim. palveluja koskevat päätökset ja ryhtyä mahdolliseen muutoksenhakuun objektiiviselta pohjalta. Kuntalain mukaan kunnalla on tiedotusvelvollisuus kaikille kuntalaisille ja siten myös vammaisille. Kuntalaki-29§: Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristösuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Julkishallintoa ja -palveluja koskevat lait sisältävät pykälät viranomaisten tiedottamisvelvoitteesta. Velvoite ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin, sekä julkisuus-, kunta- ja hallintomenettelylakeihin. Julkisuuslaissa viranomaisia kehotetaan tiedottamaan kuntalaisille mahdollisimman avoimesti. Tiedotukseen tulee sisällyttää asioiden valmistelu ja tavoitteena on kunnan sekä kuntalaisen välinen vuorovaikutus. Kuntien taloudellinen ahdinko vaikuttaa vajaakuntoisten liikkumiseen ja elämään laajemmin, kuin muiden kuntalaisten kohdalla. Vammautuneen henkilön kohdalla on usein kysymys myös liikuntaesteistä. Liikuntaesteisiä ovat keppien, rollaattorin ja pyörätuolin kanssa kulkevat henkilöt. Liikuntaesteinen ei aina voi valita liikkumisensa ajankohtaa, eikä välinettä. Osa liikkumisesta tapahtuu aina kävelyyn varattuja alueita pitkin (kävelytiet, torit, linja-auto pysäkit  tms.). Kuntien ja taloyhtiöiden säästöjen aiheuttamat laiminlyönnit katujen, teiden, puistojen ja pihojen kunnossapidossa erityisesti talviaikoina aiheuttaa todellisia vaaratilanteita liikuntaesteiselle.

Näillä sivuilla on vastuuvapautuslauseke. 

Copyright © 2002 Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry